Brando Benifei (S&D, Italia) - ©European Union 2016- EP
Brando Benifei (S&D, Italia) – ©European Union 2016- EP

Euroopassa tällä hetkellä on eniten pakolaisia toisen maailmansodan jälkeen. Pakolaisten mahdollisuus rakentaa uusi elämä Euroopassa riippuu paljon siitä, miten he pystyvät löytämään paikkansa työmarkkinoilla. Työllisyysvaliokunta keskusteli aiheesta asiantuntijoiden kanssa torstaina.

Pakolaisten kotouttaminen ja mukaanottaminen yhteiskuntaan on hyvin poliittinen kysymys, joka vaikuttaa turvapaikkapolitiikkaan, suojelun tarjoamiseen pakolaisille, työmarkkinakysymyksiin sekä syrjintään käsitteenä, sanoi parlamentin raportin esittelijä Brando Benifei (S&D, Italia). EU:n aihetta koskevat politiikat ovat hyvin sirpaleisia, ja EU:n toimivaltuudet myös hyvin rajoitetut. Pakolaisten mahdollisuudet päästä työmarkkinoille vaihtelevat käytännössä jäsenmaittain.

“Onnistunut kotoutus vaatii paitsi toimia, jotka auttavat työmarkkinoille pääsemisessä, myös toimia, jotka auttavat muun muassa perheenyhdistämisessä, terveydenhuollon piiriin pääsemisessä, psykososiaalisessa tuessa ja kuntoutuksessa, oikeudellisessa neuvonnassa ja kielikoulutuksessa”, kertoi Danis Haveaux, Punaisen ristin EU-toimiston johtaja.

Yksi tärkeistä esiin nostetuista kysymyksistä oli turvapaikanhakuprosessien pituus, jota syyrialaisten pakolaisten järjestön ja Ruotsin Mariestadin kansalaisaloitteen edustaja Mala Akari kritisoi. Tarvitaan lisäksi yhteiset standardit ammattipätevyyksien ja pehmeiden taitojen tunnustamiselle. Jean Lambert (Grens/EFA, Yhdistynyt kuningaskunta) nosti esiin tarpeen luoda systemaattinen tapa arvioida ihmisten taitoja.

“Tämän päivän pakolaisista ei pidä tulla huomisen pitkäaikaistyöttömiä”, sanoi Wolfgang Mueller Saksan keskustyövoimatoimistosta.

“Jokaista Euroopassa olevaa työnhakijaa pitäisi kohdella tasa-arvoisesti – riippumatta siitä, ovatko he EU-kansalaisia vai kotoisin muualta maailmasta”, Jutta Steinruck (S&D, Saksa) totesi.

Jäsenmaiden täytyy päästä yli “solidaarisuuden puutteesta”, Maailman työjärjestö ILO:n muuttoliikeasiantuntija Ryszard Cholewinski sanoi.

Euroopan täytyy nyt tukeutua arvoihinsa taistellakseen muukalaisvihamielisyyttä vastaan, sanoi Elisabeth Morin-Chartier (EPP, Ranska). “Eurooppa on ihmisten mielenkiinnon kohteena nimenomaan niiden arvojen takia, joita se edustaa.”

Kaikki eivät olleet yhtä mieltä pakolaisten kotouttamistoimenpiteistä. Czeslaw Hoc (ECR, Puola) oli sitä mieltä, että osa ehdotuksista edusti lähinnä “toiveajattelua”. “Jokaisella maalla on oma kansallinen identiteettinsä. Kotouttaminen ilman sulautumista enemmistökulttuuriin on täyttä utopiaa.”

Kokouksen puheenjohtajana toimi valiokunnan varapuheenjohtaja Marita Ulvskog (S&D, Ruotsi).