Bitcoin

EU:n ei pitäisi säädellä virtuaalivaluuttoja enempää kuin rikosten estämiseksi ja ratkaisemiseksi on tarpeen, monet asiantuntijat totesivat maanantaina 25.1. olleessa talous- ja raha-asioiden valiokunnan järjestämässä kuulemisessa. Tilaisuudessa puhuttiin virtuaalivaluuttojen hyödyistä ja haitoista sekä niiden taustalla olevasta vallankumouksellisesta teknologiasta. Parlamentti valmistelee parhaillaan mietintöä virtuaalisista valuutoista, ja siitä äänestetään huhtikuussa valiokunnassa.

Digitaalinen salauksen piirissä oleva valuutta: Mitä sillä tarkoitetaan?

Virtuaalivaluutta mahdollistaa rahansiirtojen tekemisen ilman välikäsiä, joina yleensä toimivat pankit. Se käyttää salausteknologiaa, jotka kutsutaan nimellä “blockchain”, joka perustuu jaettuun, varmennettavissa olevaan tietokantaan tilisiirroista. Tietokannan tehtävänä on estää petokset. Tämä luo luottamusta myyjien ja ostajien välille, ja siten poistetaan kolmannen välikäsiosapuolen tarve.

Mietinnön laatija Jakob von Weizsäcker (S&D, Saksa) kertoi, että on olemassa monia sijoittajia, jotka toivovat, että tämän teknologian piiriin kuuluvista sovelluksista nousee huippusuosittu sovellus. “Todellinen kysymys onkin, jos tällainen läpimurto saadaan aikaan, kuinka hyvin olemme siihen valmistautuneet hallituksina ja lainsäätäjinä.”

Hyödyt ja riskit

Monet asiantuntijat kertoivat kuulemisessa, että virtuaalisissa valuutoissa tehtävät rahansiirrot ovat halvempia, nopeampia, turvallisempia ja läpinäkyvämpiä kuin tavalliset pankkisiirrot.

Tutkijana National Centre of Scientific Research -keskuksessa Pariisissa toimiva Primavera De Filippi kertoi, että blockchain-teknologiaa “voidaan pitää myös lainsäädännöllisenä teknologiana, joka auttaa lakien tasapainoisessa ja tehokkaassa toimeenpanossa”. Hänen mukaansa niin ratkaistaisiin ongelma, että “kuka valvoo valvojaa”.

Virtuaalivaluuttojen käytössä on kuitenkin myös haasteita. “Kuluttajansuojaa ei juuri ole ja alustojen vakaudesta ei ole täyttä varmuutta. Hinnat saattavat myös vaihdella paljon, ja huomioon on myös otettava klassiset kyberuhat, kuten varkaudet, hakkerointi ja valuutan katoaminen”, totesi Olivier Salles Euroopan komissiosta.

Bitcoin-virtuaalivaluutta on monesti liitetty laittomaan toimintaan, kuten rahanpesuun ja laittoman tavaran kauppaan. Tämä johtuu pääosin siitä, että rahansiirrot ovat anonyymejä.

“Itse asiassa käteinen raha on paljon anonyymimpi tapa siirtää rahaa”, Sean Ennis, OECD:n vanhempi ekonomisti huomautti. “Virtuaalivaluutan omistajuusketju on julkista tietoa, ja sitä kautta voidaan tehdä suuri määrä analyysejä rahansiirroista.” Samaa mieltä oli myös Jeremy Millar, Magister Advisor -yrityksen osakas, jonka mukaan on helpompi huomata rikos Bitcoin-ympäristössä kuin käteisen rahan maailmassa. “Bitcoin ei ole enää hakkeriyhteisö, vaan siellä toimivat yritykset pyrkivät noudattamaan olemassa olevaa lainsäädäntöä.”

Onko EU-lainsäädännölle tarvetta?

Suurin osa asiantuntijoista suhtautui varauksella siihen, että EU-lainsäädäntö ulotettaisiin koskemaan virtuaalivaluuttoja.

“Yksi suurimmista haasteista on se, miten tätä nopeasti kehittyvää teknologiaa voidaan valvoa, ei suinkaan se, kuinka nopeasti ja pitkälle voimme säädellä aihetta lainsäädännöllä”, komission Salles totesi. Hän kertoi mepeille, että komissio pohtii parhaillaan, tarvitseeko virtuaalivaluutat ottaa lainsäädännön piiriin Pariisin terrori-iskujen jälkimainingeissa.

Magister Advisor -yrityksen Millar oli vahvasti sitä mieltä, että bitcoin-valuutan yleinen säätely ei ole tarpeen. Hän kuitenkin lisäsi, että globaalina verkostona toimiva bitcoin “hyötyisi eurooppalaisen politiikan osittaisesta yhdenmukaistamisesta”, sillä se parantaisi bitcoinin saatavuutta.

Kohtuullinen lainsäädäntö olisi suotavaa, Electronic Money Associationin Thaer Sabri totesi. Hänen mukaansa alan toimijat tukevat muun muassa talousrikoksia koskevaa lainsäädäntöä.

“Jos aiotaan ehdottaa lainsäädännöllisiä toimia, olisi hyvä, jos ne voitaisiin kohdistaa muun muassa rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen”, European Digital Currency and Blockchain Technology -foorumin perustaja Siân Jones kertoi mepeille.

Jakob von Weizsäcker (S&D, Saksa) painotti, että ei pitäisi puhua “ennaltaehkäisevästä lainsäädännöstä”, vaan “ennaltaehkäisevästä tilanteen tarkkailusta”.

Valiokunnassa aiheesta äänestetään huhtikuussa. Täysistuntoäänestys on näillä näkymin toukokuussa.