Stefan01

Ruotsin patentti- ja rekisterivirasto on hyväksynyt sosiaalidemokraattien hakemuksen pohjoismaisen mallin rekisteröimisestä. Kuvassa puolueen puheenjohtaja Stefan Löfven

Pohjoismaiden neuvosto aikoo valittaa ylimpään oikeusasteeseen päätöksestä, joka antaa Ruotsin sosiaalidemokraateille yksinoikeuden “pohjoismainen malli” -ilmaisuun. Pohjoismainen malli kuuluu kaikille pohjoismaalaisille, toteaa neuvoston presidentti Höskuldur Þórhallsson.

Päätös Ruotsin korkeimpaan hallinto-oikeuteen valittamisesta tehtiin yksimielisesti neuvoston puheenjohtajiston kokouksessa Ahvenanmaalla.

– “Pohjoismaista mallia” on käytetty virallisessa pohjoismaisessa yhteistyössä jo vuosikymmeniä puoluekantaan katsomatta, Höskuldur Þórhallsson korostaa ja toteaa, että käytäntöä ei aiota muuttaa.

Kiistan taustalla on se, että Ruotsin patentti- ja rekisterivirasto (PRV) hyväksyi vuonna 2012 Ruotsin sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen hakemuksen pohjoismaisen mallin rekisteröimisestä tavaramerkiksi. Kun PRV hylkäsi virallisen pohjoismaisen yhteistyön ensimmäisen väitteen tavaramerkkiä vastaan, Pohjoismaiden neuvosto päätti valittaa patenttivalitusoikeuteen. Nyt oikeus on hylännyt tämänkin valituksen, joten neuvosto vie asian korkeimpaan oikeusasteeseen.

Pohjoismaiden neuvosto on korostanut valituksissaan, että “pohjoismainen malli” on käsitteenä yhteispohjoismaista omaisuutta, jota ei voida pitää yksinomaan ruotsalaisena tai jollekin tietylle poliittiselle ryhmittymälle kuuluvana. Pohjoismainen malli on osa koko Pohjolan ja kaikkien pohjoismaalaisten kulttuuripoliittista perintöä. Ruotsin sosiaalidemokraatit ovat puolestaan sitä mieltä, että ilmaus on jo pitkään liitetty nimenomaan työväenliikkeeseen.

– “Pohjoismainen malli” on nimitys, johon samastutaan ja jota käytetään säännöllisesti monessa maassa. Yksistään virallisen pohjoismaisen yhteistyön piirissä ilmestyy vuosittain useita julkaisuja, joissa nimitys esiintyy, neuvoston presidentti toteaa.

Pohjoismaiden neuvosto on virallisen pohjoismaisen yhteistyön parlamentaarinen elin. Neuvosto perustettiin vuonna 1952, ja sillä on kaksi vuotuista istuntoa. Niissä Pohjoismaiden ja itsehallintoalueiden parlamentaarikot keskustelevat ja väittelevät ajankohtaisista yhteistyöasioista.